Rasimäen kylä on Suomen suurin siirtokarjalaisten kylmään korpeen raivaama asutuskylä.

Rasimäkeä ympäröi kaunis luonnonmaisema ja se kuuluu arvokkaisiin kulttuuri maisema-alueisiin. Kylä sijaitsee jylhien vaarojen ympäröimässä laaksossa, jonka maisemaa luonnehtivat pienten metsäsaarekkeiden elävöittämät, voimakkaasti kumpuilevat rinnepellot sekä laakson pohjalla mutkitteleva Rumojoki. Avaria näkymiä laakson sisällä rajaavat ylärinteiden selkeät metsänreunat. Hiekkapintainen kylätie halkaisee kylän lähes viivasuorana. Kumpuilevan maaston sekä metsäkaistaleiden ja peltojen vuorottelun vuoksi tienvarsinäkymät ovat kuitenkin vaihtelevia.

Rasimäen (Elomäen) ortodoksinen Johannes Kastajan muistolle pyhitetty tsasouna eli rukoushuone on rakennettu 1961. Tsasounalla järjestetään jumalanpalveluksia ja pruazniekkoja ristisaattoineen. Tsasounan pihassa on Valtimon Suojärvi- seuran pystyttämä raivaajamuistomerkki.

Kunnallisneuvos Paavo Harakka:
Rasimäki, Suomen kaunein asutuskylä
Valtimon luoteisosassa Rumojoen kahta puolta sijaitseva Rasimäen kylä tuli tunnetuksi sodan jälkeisestä asutustoiminnasta. Vuoden 1945 maanhankintalain perusteella  siirtolaisten Valtimolle perustamasta  123:sta asutustilasta peräti 46 sijaitsee Rasimäki-Kokkojoki –alueella. Se on Suomen suurin yhtenäinen siirtokarjalaisten  kylmään korpeen raivaama asutusalue. Vuonna 1994 tehdyssä kulttuuriympäristöohjelmassa todetaan, että ”Rasimäki on Suomen kaunein asutuskylä”, jonka kauneus piilee jatkuvuudessa. Kylä on otettu mukaan myös Suomen arvokkaiden maisemakylien joukkoon. Suojärveltä muuttaneet uudet asukkaat toivat tullessaan ortodoksisen uskonnon ja karjalan kielen. Professori Tapio Hämysen kokoaman tilaston mukaan v. 1957 kylän 251 asukkaasta 154 oli ortodokseja. Tuolloin myös Rasimäelle perustetun kansakoulun oppilaista yli puolet oli ortodokseja. Kirkollishallitus esittikin, että kylälle rakennettaisiin tšasouna valtion toimesta. Lopullisesta luettelosta se jätettiin kuitenkin pois. Niinpä kyläläiset päättivät rakentaa tšasounan talkootyönä. Kahtena kesänä 1960-61 toteutettiin ekumeeninen työleiri. Mukana oli nuoria yhdestätoista eri maasta. Arkkipiispa Paavali vihki  Johannes Kastajalle pyhitetyn Elomäen tšasounan 19.11.1966. Vuonna 1987 Valtimon Suojärvi-seuran toimesta tšasounan pihaan pystytettiin muistomerkki raivaajien työn kunniaksi. Nimikkojuhlaa vietetään karjalaisittain ”Iivananpäivän pruazn´ikkana”. Johannes Kastajan sanoma kuvaa hyvin asutustoimintaa: Raivatkaa tie Herralle ! Tasoittakaa polut Hänelle !

---

23.6. Matka maalle alkaa praasniekassa
ortodoksinen juhannus:
juhlavigilia tsasounassa klo 17
iltanuotiolla makkaranpaistoa rannassa

24.6. Matka maalle alkaa praasniekassa
ortodoksinen juhannus:
vedenpyhitys, juhlaliturgia tsasounassa klo 9.30
keittolounas ja kahvit

2.7. KYLÄPÄIVÄ klo 10-17:
klo 11.00 tapahtuman avaus, näyttelyiden ja kyläkoulun siunaus; isä Andrei
Rasimäen koulu avoinna klo 10-17; kahvio, infopiste, kiinteistöpörssi
klo 12-14 lounaspiste koululla

Näyttelyt:
*Kylän historiaa valokuvin
*Ize luajittua: Kyläläsien tevoksie
*Kylätutkimus (pe-la)

kylän harrastus- ja vapaa-ajan toiminta
paikalliset työ- ja koulutuspaikat, yrittämismahdollisuudet
arvontaa, kirppis, myyntipisteet, Kyläkirjan myynti, kuvakilpailu
vierailuja hevostilalla ja lehmilaitumella
kenneltoiminta ja koirien tottelevaisuusnäytökset klo 13-14; Repopurontie 151
kyläpajassa viikatteen taontaa ja pihalla maalin keittoa klo 10-18;
Kyläpaja Timo Ratilainen, Rasimäentie 370 B
kehruuta ja huovutusta klo 12-18; Maria Dorff, Rasimäentie 521
talutusratsastusta klo 14-15, Repopurontie 151
kyläkierrokset klo 12 ja 14, karjalankielinen opastus Ulla Korkatsu

3.7. KYLÄSEMINAARIPÄIVÄ I; Mennyt kylä:
Puheenjohtajina perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila ja
Suomen historian professori Tapio Hämynen

klo 10.00 Seminaaripäivän avaus
klo 10.15 Elokuva: Pientilan emäntien iltamat (1975, 80 min.)
klo 11.40 Puheenvuoroja ja keskustelua
klo 12.30 Lounas
klo 13.30 Elokuva: Kylän valot (1985, 65 min.)
klo 14.35 Puheenvuoroja ja keskustelua
klo 15.00 Kahvitauko
klo 15.30 Elokuva: Kyläntiet. Kylän valot ja varjot (1995, 38 min.)
klo 16.10 Puheenvuoroja ja I seminaaripäivän loppukeskustelu
klo 16.30 Seminaari päättyy

Puheenvuoroja mm. Päivi Härkin
Tiedustelut ja yhteydenotot:
Seppo Knuuttila puh. (013) 251 4330 tai
seppo.knuuttila@joensuu.fi

kylätutkimusnäyttely (Joensuun yliopisto)
Infopiste Rasimäen kyläkoululla klo 10-17,
näyttelyt, arvontaa, kirppis, myyntipisteet
Ikoninäyttely, Munkkikahvila klo 12-18, Rasimäentie 521
Kotahuutokauppa klo 19.00
Ohjelmalliset kyläiltamat klo 20-24

4.7. KYLÄSEMINAARIPÄIVÄ II; Nykytila ja tulevaisuus:
Puheenjohtajina ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko ja
YTT, vanhempi tutkija (maaseutusosiologia) Jukka Oksa

klo 10.00 seminaaripäivän avaus
klo 10.15 Elokuva: Kylän jatkoaika (2007, 55 min.)
klo 11.15 Puheenvuoroja ja keskustelua
klo 12.30 Lounas
klo 14.00 Elokuva: Sivakan kesä (2005, 25 min.)
klo 14.30 Puheenvuoroja ja keskustelua
klo 15.00 Kahvitauko
klo 15.30 Kyläseminaarin loppukeskustelu
klo 16.00 Seminaari päättyy

Puheenvuoroja mm. Lars Norlund, Paavo Ryynänen ja Harri Stefanius
Tiedustelut ja yhteydenotot:
Jukka Oksa puh. (013) 251 2454 tai
jukka.oksa@joensuu.fi

kylätutkimusnäyttely (Joensuun yliopisto)
infopiste Rasimäen kyläkoululla klo 10-17
näyttelyt, arvontaa, kirppis, myyntipisteet
Ikoninäyttely, Munkkikahvila klo 12-18, Rasimäentie 521

5.7.
Kylätapahtuman päätösliturgia tsasounassa, klo 9.30
Ortodoksisuus tutuksi -luento tsasounassa, klo 11, isä Andrei

Elomäen tsasouna avoinna 23.6.-5.7. klo 12-17

23.6.-4.7
Ikoninäyttely, munkkikahvila klo 12-18
Harri Stefaniuksen koti, Rasimäentie 521

---

Rasimäen kylän sivut